Kuusitoista vuotta ja kolme laboratoriota
Vesijärven tutkimusasema perustettiin vuonna 2009, kun Lahden seudun ympäristövalvonta yhdisti kolme hajallaan toiminutta laboratoriota yhteen rakennukseen Satamakatu 12:een. Alkuvuosina asema työllisti yhdeksän ihmistä. Nyt väkeä on 23, ja heistä kuusi tekee pelkästään kenttämittauksia.
Aseman näytteenottoreitit kattavat 14 kuntaa Päijät-Hämeessä. Pisin yksittäinen reitti kulkee Lahdesta Heinolaan ja takaisin, yhteensä 118 kilometriä, ja sen ajaa kaksi ihmistä joka toinen tiistai kello 5.40 alkaen. Näytteitä kertyy vuodessa noin 4 200 kappaletta.
Kalibrointilaitteet uusittiin viimeksi maaliskuussa 2023. Urakoitsijana toimi lahtelainen Mittatekniikka Aro Oy, ja hanke maksoi 87 400 euroa. Summa katettiin osin ympäristöministeriön rahoituksella.
Mitä asema takaa
Asema takaa, että jokainen vesinäyte analysoidaan 36 tunnin kuluessa sen saapumisesta laboratorioon. Tämä aikaraja on kirjattu seudun ympäristölautakunnan päätökseen vuodelta 2018, eikä sitä ole sen jälkeen muutettu.
Tulokset julkaistaan avoimessa rajapinnassa viiden arkipäivän kuluessa. Rajapinnasta vastaa Lahden kaupungin digiyksikkö, ja sen käyttöaste oli viime vuonna 61 000 kyselyä kuukaudessa. Kuka tahansa voi hakea tiedot ilman tunnuksia.
Asema takaa myös, että jokainen poikkeava tulos – esimerkiksi fosforipitoisuus yli 45 mikrogrammaa litrassa – tarkistetaan toisella menetelmällä ennen julkaisua.
Mitä asema ei takaa
Asema ei takaa vedenlaadun ennusteita. Se mittaa sitä, mitä jo tapahtui, ei sitä, mitä tapahtuu ensi viikolla. Tämä raja on toistunut aseman viestinnässä niin kauan, että se alkaa kuulostaa lakitekstiltä.
Asema ei myöskään vastaa yksityisten kaivojen veden laadusta. Kaivonäytteitä otetaan vastaan maksua vastaan, mutta niiden analysointi tapahtuu eri laboratoriossa Kuopiossa, ja tulosten tulkinta jää näytteen tilaajalle itselleen.
Kolmas raja koskee rannoilla tehtäviä havaintoja. Jos uimari näkee sinilevää, se ei ole aseman virallinen mittaus. Asema kirjaa havainnon, mutta ei vahvista sitä eikä ota siihen kantaa.
Kun mittari pettää
Kenttäanturi voi rikkoutua. Näin kävi 7. elokuuta 2024, kun Enonsaaren mittapisteessä anturin kalvo repeytyi ja seitsemän tunnin ajalta saatiin virheellisiä happilukemia. Virhe huomattiin vasta seuraavana päivänä, kun sama arvo toistui epäilyttävän tasaisena.
Tällaisessa tapauksessa asema merkitsee kyseisen aikajakson tulokset virheellisiksi ja poistaa ne julkisesta rajapinnasta 24 tunnin kuluessa. Menettely on kuvattu aseman laatukäsikirjassa, jonka seudun ympäristölautakunta on hyväksynyt.
Jos virhe on ehtinyt vaikuttaa päätöksiin, esimerkiksi uimarantojen sulkemisiin, asema lähettää korjausilmoituksen kaikille rekisteröityneille tiedonsaajille. Ilmoitus lähtee viimeistään kolmantena arkipäivänä virheen havaitsemisesta.
Kuka vastaa ja kenelle
Vastuussa on tutkimusaseman johtaja. Virkaa on hoitanut vuodesta 2020 lähtien Eeva-Liisa Rantakari, jonka alaisuudessa työskentelee 22 henkeä. Hän allekirjoittaa kaikki poikkeavien tulosten tarkistusraportit.
Operatiivisesta mittauksesta vastaa kenttäpäällikkö Mikko Järveläinen. Hän on tavoitettavissa arkisin kello 7–16 numerosta, joka löytyy aseman verkkosivuilta. Kiireellisissä tapauksissa päivystysnumero on käytössä myös viikonloppuisin.
Ylin valvontavastuu on seudun ympäristölautaku
Tämä tieto on kirjattu aseman toimintakertomukseen, joka julkaistaan vuosittain helmikuussa.