Mitä Vesijärvellä mitattiin
Lahden tiedepuiston Vesijärvi-hankkeen kenttätyö käynnistyi 14. maaliskuuta 2024 kolmelta kiinteältä asemalta, jotka sijaitsivat Satamassa, Enonsaaren pohjoispuolella ja Vääksyn väylän suulla, ja koska kussakin asemassa oli kolme eri syvyystasoa, mittauspisteitä kertyi yhteensä yhdeksän.
Jokainen piste lähetti lukeman kymmenen minuutin välein.
Mittareihin kuuluivat lämpötila, sameus, liuennut happi ja sähkönjohtokyky, ja kun vuoden jaksosta vähennetään huoltokatkot sekä kaksi lyhyttä tiedonsiirtokatkoa, jäljelle jäi 1 437 812 tallennettua havaintoa.
Kiinnostavimmaksi muuttujaksi osoittautui sameus, sillä Sataman asemalla mitattiin syyskuun 2024 aikana kolme erillistä piikkiä, joissa sameus nousi yli 18 NTU:n, kun taas saman pisteen taustataso pysyi koko jakson ajan 3,1–4,7 NTU:n välillä.
Projektipäällikkö Anne-Mari Tuomisto LUT-yliopistosta sanoo, että piikit ajoittuivat poikkeuksetta kahden vuorokauden sisään rankkasateista. ”Yksikään piikeistä ei osunut kuivalle viikolle”, hän kertoo.
Lämpötila ja happi: mitä data näytti
Liuenneen hapen määrä laski Enonsaaren asemalla elokuun puolivälistä syyskuun alkuun 9,4 milligrammasta litrassa 6,1 milligrammaan, ja koska hankkeen ennakkomalli oletti loppukesän arvoksi 7,2 milligrammaa litrassa, mittausten ja mallin välinen ero oli 1,1 milligrammaa litrassa eli noin 15 prosenttia.
Ero on merkittävä, muttei katastrofi.
Vääksyn väylän asemalla happitilanne pysyi koko jakson ajan yli 7 milligrammassa litrassa lukuun ottamatta yhtä 36 tunnin jaksoa lokakuun alussa, jolloin mitattiin 6,3 milligrammaa litrassa.
Lämpötila sen sijaan käyttäytyi lähes oppikirjan mukaan: pintavesi saavutti 21,8 celsiusasteen maksimin 27. heinäkuuta 2024, pohjavesi jäi samana päivänä 14,2 asteeseen ja ero pintakerroksen ja pohjan välillä oli siis 7,6 astetta.
Tutkija Jussi Rantanen LUT-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan yksiköstä huomauttaa, että yhden kesän data ei riitä trendin vahvistamiseen. ”Tarvitsemme vähintään kolme peräkkäistä vuotta samoilta asemilta”, Rantanen sanoo.
Anturit ja pakkanen: mikä ei toiminut
Tammikuun 2025 pakkaspäivinä kaksi yhdeksästä mittauspisteestä lakkasi lähettämästä sameuslukemia, ja vika havaittiin 8. tammikuuta, kun Sataman pintapisteen data katkesi kesken yön.
Huoltokäynnillä 11. tammikuuta todettiin, että anturin optinen ikkuna oli huurtunut sisäpuolelta, koska kondenssivesi oli päässyt kotelon tiivisteen ohi lämpötilan vaihdellessa nopeasti nollan molemmin puolin.
Ongelma toistui helmikuussa kahdella muulla pisteellä, ja kaikkiaan sameusdataa menetettiin 23 vuorokauden ajalta kolmen kuukauden jaksolla eli 8,4 prosenttia talvikauden mahdollisesta sameusdatasta.
Lämpötila-, happi- ja johtokykymittaukset säilyivät ehjinä koko talven. Vain sameusanturi oli herkkä kosteudelle.
Tekninen asiantuntija Petri Halme Lahden tiedepuistosta kertoo, että korjaus on jo testattu ja että koteloon lisättiin kuivauspatruuna ja tiivisteen materiaali vaihdettiin, minkä jälkeen uusi rakenne on ollut käytössä maaliskuusta 2025 lähtien ilman vastaavaa vikaa.
Kuivauspatruuna vaihdetaan neljän kuukauden välein. Se tarkoittaa kolmea huoltokäyntiä vuodessa kutakin kolmeatoista anturia kohti.
Aseman siirto ja sen hinta
Vääksyn väylän asema siirrettiin 12. kesäkuuta 2024 noin 240 metriä etelämmäs, koska ruoppaustyö olisi sotkenut sameuslukemat koko loppukesän ajalta.
Siirto maksoi 4 180 euroa. Summa ylitti alkuperäisen budjetin 680 eurolla, koska pohja osoittautui odotettua kivisemmäksi, ja hintaan sisältyivät uusi ankkurointi, kaapelointi ja kalibrointi.
Siirto aiheuttaa myös data-aukko
Kuuden päivän ajalta ei ole lainkaan havaintoja kyseiseltä asemalta, eikä uuden paikan ja vanhan paikan lukemia voi suoraan verrata keskenään, mikä hankaloittaa koko vuosijakson yhtenäisen aikasarjan rakentamista.
Rantanen pitää siirtoa silti perusteltuna. ”Ruoppauksen aikainen data olisi ollut käytännössä hyödytöntä”, hän toteaa.
Datan avaaminen ja seuraavat askeleet
Kaikki 1,4 miljoonaa havaintoa on julkaistu avoimena datana Lahden kaupungin rajapinnassa 3. helmikuuta 2025 alkaen, aineisto on lisensoitu CC BY 4.0 -lisenssillä ja se on ladattu 612 kertaa ensimmäisen kahden kuukauden aikana.
Lataajista 71 prosenttia oli oppilaitoksia, 18 prosenttia yrityksiä ja loput yksityishenkilöitä, mutta koska rekisteröityneitä käyttäjiä ei ole, tarkkaa käyttäjäprofiilia ei voi rakentaa.
Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun.
Seuraava vaihe keskittyy kahteen asiaan: sameusanturin uuden koteloratkaisun validointiin ja neljännen mittausaseman perustamiseen Kunnaksenlahden suuntaan, minkä kustannusarvio on 11 600 euroa ja jonka rahoituspäätös venyy Tuomiston mukaan syksyyn 2025.
Mikä sitten jäi puuttumaan? Ravinnemittaukset.
Hankkeen alkuperäisessä suunnitelmassa oli mukana typen ja fosforin seuranta, mutta ne karsittiin budjettileikkauksissa maaliskuussa 2024, eikä Tuomisto sulje pois sitä, että ne palaisivat myöhemmässä vaiheessa.