Aloitus, jota kukaan ei uskonut
Kun sydäntutkija Eero Rantalan tiimi sai tammikuussa 2016 ensimmäisen rahoituspäätöksensä, sisäpiiri nauroi. Hankkeen piti karsia sydäninfarktin jälkeisiä kuolemia kotiseurannalla, mutta kukaan ei ollut saanut vastaavaa toimimaan Lahdessa. Kaupungin väestöpohja oli pieni, potilaat vanhoja ja terveyskeskukset ruuhkautuneita. Silti rahoitus myönnettiin.
Ensimmäiset vuodet olivat hiljaisia
Hanke käynnistyi Kärpäsenkadun laboratoriossa kolmen sairaanhoitajan ja kahden insinöörin voimin. Alkuvuosina mukaan liittyi vain 47 potilasta, kun tavoite oli 300. Moni lääkäri piti laitetta turhana ja potilaat unohtivat laturit kotiin. Rantala myöntää nyt, että kesällä 2018 koko hanke oli lähellä loppua. Silloin tapahtui käänne, jota kukaan ei ollut suunnitellut. Eräs potilas, 71-vuotias lahtelainen puuseppä, soitti itse laboratorioon keskellä yötä. Hänen rintakipunsa oli alkanut, mutta laite oli lähettänyt hälytyksen jo kaksi tuntia aiemmin. Hoitaja vastasi puhelimeen kello 02.14 ja ohjasi miehen välittömästi Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Se pelasti hänen henkensä, ja tapaus päätyi lopulta Suomen Lääkärilehteen.
Luvut alkoivat puhua
Vuoteen 2023 mennessä rekisteröityneitä potilaita oli 412. Kuolleisuus oli laskenut 19 prosenttia verrattuna kontrolliryhmään, ja sairaalajaksot olivat lyhentyneet keskimäärin 3,4 vuorokautta. Nämä luvut eivät ole pyöreitä sattumalta, vaan ne on laskettu jokaisesta yksittäisestä potilaskertomuksesta Lahden terveyskeskusten ja keskussairaalan tietokannoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvisti tulokset itsenäisesti tammikuussa 2024.
Uusi arki Kärpäsenkadulla
Nykyään Kärpäsenkadun laboratorio työllistää 23 ihmistä, joista kuusi on kardiologeja. Seurantaan on liitetty myös Hollolan ja Orimattilan terveysasemat, ja ensi vuonna mukaan tulee Heinola. Potilaat käyvät vastaanotolla kolmen kuukauden välein, ja laite lähettää tiedot suoraan hoitajien päätelaitteisiin. Yksi heistä, sairaanhoitaja Marika Tuominen, kertoo työpäivän muuttuneen täysin.
Mitä tämä tarkoittaa lahtelaisille
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän mukaan hanke on tuonut alueelle 1,2 miljoonan euron vuosittaiset säästöt sairaalavuorokausissa. Se on rahaa, joka on kanavoitunut muun muassa mielenterveyspalveluihin ja kotihoitoon. Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2025 osoittaa lisärahoitusta vastaavan seurannan laajentamiseen myös diabeetikoille. Ja potilaat itse? He soittavat nykyään laboratorioon kiitokseksi, eivät valittaakseen. Se on muutos, jota kukaan ei osannut ennustaa kymmenen vuotta sitten.
